Discussion:
Ruotsin yo-arvosana, onko siitä hyötyä jatkossa?
(too old to reply)
Heidi H
2005-04-30 18:45:49 UTC
Permalink
Olen pohdiskellut viimeaikoina ruotsin kirjoittamista tai kirjoittatta
jättämistä.
Tavoitteena olisi diplomi-insinöörin ammatti ja ehkäpä rakennusalalata,
sairaalafyysikon tai meteorologin ammatit ovat myös mielessäni.

Uskon tarvitsevani ruotsia jossain vaiheessa elämääni ja kasin
arvoisesti se on lukiossa sujunut. Mutta minä en viitsisi kuitenkaan
kirjoittaa sitä sillä kielen opiskelu hyvälle tasolle on mielestäni
todella rankkaa ja kaiken lisäksi minulla on niin paha lukihäiriö ettei
yo-arvosana edes vastaisi oikeita taitojani. Esim. englannin keskiarvo
on 9 mutta yo-kokeesta sain B:n ja uusintaan meni.

Lukion kurssikokeet laaditaan aivan eri tavalla meidän koulussa kuin
yo-kokeet, meidän kurssikokeet ovat mielestäni lukihäiriöiselle sopivia.
Läpi uskon kuitenkin ruotsin yo:sta pääseväni mutta ajatuskin niistä
kamalista rasti-ruutuun tehtävistä ja epäselvännäköisistä
täydennystehtävistä puistattaa.

Mienköhän ruotsin kirjoittamatta jättäminen vaikuttaa (kesä)työpaikan
saantiin?
Yliopistolla aion kuitenkin opiskella ruotsia (ja muitakin kieliä)
enemmän kuin on pakollisina. Joten, ei kai se ruotsin yo-kirjoitus voi
niin tärkeää olla mitä siitä puhutaan?

Heidi
Sampo Smolander
2005-05-01 07:13:46 UTC
Permalink
Post by Heidi H
Mienköhän ruotsin kirjoittamatta jättäminen vaikuttaa (kesä)työpaikan
saantiin?
Yliopistolla aion kuitenkin opiskella ruotsia (ja muitakin kieliä)
enemmän kuin on pakollisina. Joten, ei kai se ruotsin yo-kirjoitus voi
niin tärkeää olla mitä siitä puhutaan?
Minun käsittääkseni, sen jälkeen kun on opiskelupaikan saanut, ei millään
lukion arvosanoilla ole enää mitään merkitystä minkään kannalta.

Lukion päästötodistuksella ja yo-kokeella voi kuitenkin olla merkitystä
opiskelupaikkaan pyrittäessä.
Akseli Mäki
2005-05-01 22:26:47 UTC
Permalink
Post by Sampo Smolander
Lukion päästötodistuksella ja yo-kokeella voi kuitenkin olla merkitystä
opiskelupaikkaan pyrittäessä.
Ei välttämättä kovin paljon, hyvin minä pääsin improllani sisään. Mutta jos
arvosanat ovat olleet kaseja, niin ehdottomasti kannattaa kirjoittaa.
--
There are 11 type of people in the world.
Those who understand binary, those who don't, and those who are.
www.akseli.net/~akseli
Marcus Räder
2005-05-16 14:33:55 UTC
Permalink
Post by Sampo Smolander
Post by Heidi H
Mienköhän ruotsin kirjoittamatta jättäminen vaikuttaa (kesä)työpaikan
saantiin?
Yliopistolla aion kuitenkin opiskella ruotsia (ja muitakin kieliä)
enemmän kuin on pakollisina. Joten, ei kai se ruotsin yo-kirjoitus voi
niin tärkeää olla mitä siitä puhutaan?
Minun käsittääkseni, sen jälkeen kun on opiskelupaikan saanut, ei millään
lukion arvosanoilla ole enää mitään merkitystä minkään kannalta.
Totta, lukio-todistuksesta ei kyllä mikään työantaja ole kiinnostunut.
Post by Sampo Smolander
Lukion päästötodistuksella ja yo-kokeella voi kuitenkin olla merkitystä
opiskelupaikkaan pyrittäessä.
Tämä on totta, mutta tuskin tkk:hon pyrkimisessä on ruotsista hyötyä. Tai
mistä mä tiedän..

M
Eero Rinne
2005-05-16 18:41:59 UTC
Permalink
Post by Marcus Räder
Tämä on totta, mutta tuskin tkk:hon pyrkimisessä on ruotsista hyötyä. Tai
mistä mä tiedän..
Voi siitä olla marginaalisesti hyötyä. Ylioppilastodistuksesta saa
tämänvuotisen valintaoppaan pisteitä mukaan korkeintaan neljästä eri
arvosanasta tietyn taulukon mukaan, ja toinen kotimainen kieli
näyttää olevan mukana.

Pistelaskusysteemi vaikuttaa vahvasti insinöörin suunnitelemalta,
ja on niin monimutkainen ettei sitä tähän kannata sen enempää
kuvailla. Jos jotakuta se oikeasti kiinnostaa, oikeaa tietoa
siitä, mistä on hyötyä TKK:lle pyrkimisessä, on luettavissa
valintaoppaasta, joka löytyy pdf-muodossa vaikkapa tuolta:
http://www.tkk.fi/Abi/

Huomattavaa on kuitenkin, että tämän kevään hakuaika on jo päättynyt
ja ensi vuonna arvontalaulu raikaa luultavasti eri sävelellä.

Alkuperäiselle kysyjälle voisi vielä todeta, että tämänkaltaiset
asiat kannattaa kysyä esimerkiksi sen oppilaitoksen Abi-infosta,
josta opiskelupaikkaa himoitsee. Nyysseissä ruotsin kielen
mainitseminen yleensä houkuttelee paikalle pääasiassa aatteen
paloa ja mutua.
--
-Eero
Lauri Raittila
2005-05-01 22:53:21 UTC
Permalink
Post by Heidi H
Uskon tarvitsevani ruotsia jossain vaiheessa elämääni ja kasin
arvoisesti se on lukiossa sujunut. Mutta minä en viitsisi kuitenkaan
kirjoittaa sitä sillä kielen opiskelu hyvälle tasolle on mielestäni
todella rankkaa ja kaiken lisäksi minulla on niin paha lukihäiriö ettei
yo-arvosana edes vastaisi oikeita taitojani. Esim. englannin keskiarvo
on 9 mutta yo-kokeesta sain B:n ja uusintaan meni.
Kannattaa minusta kirjoittaa... Läpi mennyt koe lienee parempi kuin ei
koetta. Sen sijaan ei välttämättä kannata lukea siihen kokeeseen. Etenkin
kielten kokeisiin pitää lukea paljon ja tosissaan, jos meinaa saada
paremman numeron kuin saisi muuten. (tosin meikäläisen käsitys paljosta
ja tosissaan lukemisesta ei ollut mitenkään mahdottomasti)
Post by Heidi H
Läpi uskon kuitenkin ruotsin yo:sta pääseväni mutta ajatuskin niistä
kamalista rasti-ruutuun tehtävistä ja epäselvännäköisistä
täydennystehtävistä puistattaa.
Ne menee sitä paremmin mitä enemmän niitä tekee. Harjoittelee vaan
paljon. (ja sillä harjoituskielellä ei ainakaan musta ole kauheasti
väliä)

Anekdoottina kerrottakoon että mulla oli (muistaakseni) ruotsin YO
kuuntelussa sama stoori kuin aiemmin oli ollut saksan kuuntelussa (jotain
10-15 vuotta aikaisemmin. Ikävä kyllä vastaukset ei tainnu olla samoja
Post by Heidi H
Mienköhän ruotsin kirjoittamatta jättäminen vaikuttaa (kesä)työpaikan
saantiin?
Tuskin mitenkään erityisesti, todellinen taso voi vaikuttaakin
Post by Heidi H
Yliopistolla aion kuitenkin opiskella ruotsia (ja muitakin kieliä)
enemmän kuin on pakollisina. Joten, ei kai se ruotsin yo-kirjoitus voi
niin tärkeää olla mitä siitä puhutaan?
Toisaalta ainakin joillain aloilla yliopistossa pääsee helpommalla, kun
on sopivia kirjaimia todistuksessa. Esim alle Cn kirjoittaneet joutu
jollekin kertauskurssille, ennen kuin sen ehdottoman pakollisen yhden ovn
kurssin sai suorittaa.. (juu ja ainakin mä olen suorittanut useita 4-5 ov
kursseja jotka oli vähemmän työläitä)
--
Lauri Raittila <http://www.iki.fi/lr> <http://www.iki.fi/zwak/fonts>
Utrecht, NL.
Support me, buy Opera:
https://secure.bmtmicro.com/opera/buy-opera.html?AID=882173
t***@yahoo.com
2005-05-02 18:30:55 UTC
Permalink
Jossain kuntien, kaupunkien ja valtion (kesä)työpaikoissa olen itse
törmännyt ruotsin kielen taidon vaatimiseen. En oikeastaan muualla.
Enpä tiedä onko sillä merkitystä, että onko lukiossa sen
kirjoittanut jos sitä on siellä kuitenkin suht hyvällä
menestyksellä kuitenkin opiskellut.

Ainoa 'painolasti' itselläni oli aikanaan pitkän ruotsin kielen
opiskelutauon jälkeen
tehdä se pakollinen virkamies ruotsi. Mutta menihän se läpi kun
harjotteli.

Mutta ... voithan sieltä Ruotsista joskus hyviä työpaikkojakin
tulevaisuudessa saada tai
jos jatkatkin jostain syystä opiskeluja Ruotsissa (joka sekään ei
ole mitenkään harvinaista) eli ei sen kirjoittaminen varmaan hukkaan
heitettyä aikaa ole.

Monivaatiostahan se on eniten kiinni.
Sampo Smolander
2005-05-04 16:20:08 UTC
Permalink
Post by t***@yahoo.com
Ainoa 'painolasti' itselläni oli aikanaan pitkän ruotsin kielen
opiskelutauon jälkeen tehdä se pakollinen virkamies ruotsi.
Oikea Tapa(tm) suorittaa ruotsinkurssi yliopistolla:

1. vuosi:
Ekana opiskeluvuonna vanhemmat opiskelijat neuvovat että kannattaa mennä
ruotsinkurssin loppukokeeseen heti ekana vuonna, kun lukion ruotsi on
vielä muistissa. Yleensä vaadittava virkamiesruotsin koe on helpohkosti
läpäistävissä lukion ruotsin taidoilla. Myös yliopiston järjestämät
pakollisen ruotsin kurssit ovat vain lukioruotsin kertausta. Mitään uutta
niillä ei opeteta.

Vanhemmat opiskelijat ovat toki oikeassa, ja ekana vuonna olisi päässyt
pelkästä loppukokeesta läpi ja välttänyt läsnälopakollisen ruotsin
kurssin. Mutta älä toki usko vanhempia opiskelijoita. Lykkää ruotsin koe
hamaan tulevaisuuteen.

2. vuosi:
Vanhemmat opiskelijat huomauttavat että vieläkin, vain yhden vuoden
ruotsi-tauon jälkeen, kannattaisi varmaan käydä kopaisemassa loppukokeessa
jos se vaikka menisi läpi. Älä edelleenkään usko.

3. vuosi:
Opinnot jo puolessa välissä. Pakkoruotsin suorittaminen alkaa mietityttää.
Jotenkin aiemmat neuvot eivät enää kuulostakaan niin naurettavilta. Koska
ruotsi on jo harmittavasti päässyt unohtumaan, suunnittele vähän
kertaavasi sitä omalla ajalla, ja meneväsi sitten loppukokeeseen.
Vanhemmat opiskelijat suosittelevat suoraan loppukokeeseen menemistä,
sillä omalla ajalla suoritettu kertaaminen on varsin myyttinen käsite.
Älä usko.

4. vuosi:
...

5. vuosi:
Huomaat että omalla ajalla ei todellakaan tullut kerrattua ruotsia, mutta
tuon "ensi kuussa aloitan kyllä kertaamisen" ajattelun takia
loppukokeeseen ilmoittautumista tuli myöskin lykättyä, hups, jo kaksi
vuotta. Valmistuminen häämöttää jo. Uskot lopultakin vanhempia
opiskelijoita ja ilmoittaudut loppukokeeseen, jonka tietysti reputat koska
viimeksi olit tekemisissä ruotsin kanssa 5 vuotta sitten.

6. vuosi:
Viimeisenä lukukautenasi yliopistossa menet kiltisti koko syksyn joka
maanantai-aamu klo 8-11 olevalle läsnäolopakolliselle ruotsin kurssille.
Neuvot suureen ääneen uusia opiskelijoita, että pakkoruotsin
loppukokeeseen kannattaa mennä heti ekana vuonna, kun lukioruotsi on vielä
tuoreessa muistissa. Jostain syystä fuksit eivät kuitenkaan usko.
Akseli Mäki
2005-05-05 00:54:42 UTC
Permalink
On 4 May 2005 16:20:08 GMT, Sampo Smolander
Post by t***@yahoo.com
Ainoa 'painolasti' itselläni oli aikanaan pitkän ruotsin kielen
opiskelutauon jälkeen tehdä se pakollinen virkamies ruotsi.
Minä yritin mennä pakolliselle kurssille ekana vuotena. Vaan eipä
onnistunut, 'halukkaita' oli niin paljon että kaikki ekavuotiset ja
osa toisvuotisista häädettiin pois.
Marcus Räder
2005-05-16 14:36:01 UTC
Permalink
Post by Akseli Mäki
On 4 May 2005 16:20:08 GMT, Sampo Smolander
Post by t***@yahoo.com
Ainoa 'painolasti' itselläni oli aikanaan pitkän ruotsin kielen
opiskelutauon jälkeen tehdä se pakollinen virkamies ruotsi.
Minä yritin mennä pakolliselle kurssille ekana vuotena. Vaan eipä
onnistunut, 'halukkaita' oli niin paljon että kaikki ekavuotiset ja
osa toisvuotisista häädettiin pois.
Sama juttu Hankenilla. Siellä pääsi suomen kielen pakolliselle jos oli
opiskellut 3 vuotta tai enemmän.

M
Sampo Smolander
2005-05-19 04:02:15 UTC
Permalink
Post by Akseli Mäki
On 4 May 2005 16:20:08 GMT, Sampo Smolander
Minä yritin mennä pakolliselle kurssille ekana vuotena. Vaan eipä
onnistunut, 'halukkaita' oli niin paljon että kaikki ekavuotiset ja
osa toisvuotisista häädettiin pois.
Noin sitä ihan hallinnollisin keinoin ohjataan Oikealla Tavalla (tm)
suorittamiseen :-)

(Ilmeisest teillä ei olisi voinut yrittää pelkällä loppukokeella?)
Marcus Räder
2005-05-19 16:32:46 UTC
Permalink
Post by Sampo Smolander
Post by Akseli Mäki
On 4 May 2005 16:20:08 GMT, Sampo Smolander
Minä yritin mennä pakolliselle kurssille ekana vuotena. Vaan eipä
onnistunut, 'halukkaita' oli niin paljon että kaikki ekavuotiset ja
osa toisvuotisista häädettiin pois.
(Ilmeisest teillä ei olisi voinut yrittää pelkällä loppukokeella?)
Heh, vielä pahempaa Hankenilla: Ensin kieliTESTIIN (ellei sitten
kirjoittanut a2-laudatturin tai parempi) jonka jälkeen 2-3 kurssia ja vasta
sitten loppukoe. Jos tekee väärässä järjestyksessä, esim. kurssit ennen
kielitestiä niin voi voi.

M

Loading...